self assessment

Narangarav-Bi uuriiguu 90 gej unelj baina. Yagaad gevel uwchinii ulmaas neg 2 bagiin ajild oroltsoj chadaagui hedii ch uuriin chadah chineegeree oroltsohiig hicheesen. Minii bodloor manai bagiin busad gishuud tegsh sain oroltsoj chadsan gej bodoj baina.

self assessment

Rimma-Bi uuriiguu 95 gej unelj baina. Uchir n bagiin buh ajild idevhtei, sanaachlaga gargan ajillaj baisan. Manai bagiin busad gishuud mun adil idevhi charmailttai oroltsson. Bid bugdeeree gar niilen sain ajillasan.

self assessment

Enkhchimeg- Bi uuriiguu 90-95 avna gej bodoj baina. Yagaad gevel bagiin ajild chadah chineegeeree oroltsoj bagiin gishuudteigee hamtran ajillasan. Gants neg udaagiin ajild hundtheg shaltgaanii ulmaas oroltsoj chadaagui ee.Gevch bi uuriinhuu hiih yostoi ajiliig sain hiij guitsetgesen gej bodoj baina.
Manai bagiin busad gishuud bugd bagiin ajid jigdhen sain oroltsson.

self-assesment

 Altanzul- Bi uuriiguu 90-95 avna gej bodoj baina. Uchir ni bagiin ajild bugded ni idevhitei oroltsoj ih zuiliig chadah chineegeeree sursan.
manai bagiin gishuud bugd idevhitei oroltsoj hamtaran ajillaj chadsan.  Bagiin gishuudees Narangarav uvchtei baisan uchraas neg hoyor bagiin ajild orltsoogui ee

self assessment

Nomuundari-Bi uuriiguu 90-95 gej unleh bollov uu. Uchir ni bagiin ajild chadah chineegeerei oroltsson buguud bagiin ajild idevhtei sain oroltsoj chadsan gej bodoj bna. Manai busad gishuudiin huvid bugd idevhtei ajildaa jigd sain oroltsoj, ajilaa zuv shudraga huvaan ajillaj chadsan gej bodoj bna.

self-assessment

Nyamsuren- bi uuriiguu 90-95 avahuits hangalttai zutgel gargasan gej bodoj baina. Bagiin ajlaas neg ch taslaagui bugded ni oroltsoj chadah buhneeree hicheesen.
manai bagiin busad gishuudiin huvid erunhiiduu bugd jigd oroltsoj baisan. narangarav, enkhchimegiin huvid gants neg daalgavar biyluuleh uyd baigaagui ch bagiin ajild idevhitei oroltsoj baisan.

Methodology feedback

Bagsh gedeg ni uneheer hudulmuirch, shiniig sanaachlagch, huuhded hairtai baih heregtei gedgiig bagaaraa guitsetgesen ajliin achaar sain oilgoson. Bagsh gedeg ni barag l sudlaach yum shig sanagdsan. Bid avsan sedviinhee daguu huuhduuded oilgomjtoi zaahin told shine sanaa oloh ni hamgiin hetsuu baisan. “ gudamjaar alhaj yvahdaa,  avtobusand  yvahdaa ch yaaj zaahuu, ymar huuhded tohirson argaar zaahuu, geed udriin bodol shuniin zuud boldog “ baisan. Harin sanaagaa ajil hereg bolgoh ni tiim ch hetsuu baigaagui.Odoog hurtel sursan zuilsees hamgiin sonirholtoi ni "speaking, reading, writing, listening, vocabulary, grammer game" baisan. harin hamgiin hetsuu ni uursduu test bolovsruulaad suragchdaa uneleh baisan. Bid ih zuiliig sursan busad bagaas ch heregjuulj bolohuits shine sanaa medej avsan. 

Tsaashdaa surah zuil ih baina. Ylanguya bid udahgui dadlagad garna ter ued bidniig ymar nuhtsul baidal huleej baigaag medehgui. Zarimdaa beldej tuluvlusun hicheel maani bodsonoor bolohgui baij magadgui tiim ued nuhtsul baidliig herhen erguuleh ve? yaj tuluvlusun hicheelee busniulahguigeer baidliig uuriin tald erguulj boloh ve ? geh zereg praktik ach holbogdoltoi zuiliig surmaar ban gej bodloo. 

Mun bidniig chigluulj, zaavarlaj, zuvluj baisan bagshdaa talarhalaa ilerhiiley.

Taniltsuulga

Manai bag Nomuundari, Altanzul, Nyamsuren, Rimma, Enkhchimeg, Narangarav gesen niit 6 gishuuntei. Busad bagaas hamgiin olon gishuuntei bag yum. 9 saraas hoish bagaaraa hamtarch ajillaad biy biynee ajiglaad bag dotroosoo hamgiin hamgiiniig ni todruulsan yum.
Ene hugatsaand busdiigaa "hicheelee hiitsgeey" gej urialj baisan ni Nomuundari. . Harin Narangarav, Nyamsuren, Nomuundari, Altanzul nar shine sanaa gargaj, gargasan sanaag maani Rimma Enkhchimeg 2 demjin ajildaj baiv. Hamgiin nymbai ul suuritai handdag ni Rimma. Yu ch baisan hantsui shumlan oroltsdog ni Narangarav. Zohion baiguulj ajlaa huviaraldag ni Nyamsuren yum.
Oroihon garaag shiruuhen hiideg "Bid yu ch hiisen chadnaa" gesen uriatai "SuCCeSS" bagiinhan baina.